Hallituksen ehdottamat merkittävät muutokset työlainsäädäntöön

Hallitusohjelma sisältää laajoja työmarkkinauudistuksia, joiden tarkoituksena on tukea työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja tuottavuuden kehitystä.

Työmarkkinauudistusten keskeiset tavoitteet ovat:

1.    työrauhan parantaminen työmarkkinoilla,

2.    paikallisen sopimisen lisääminen ja

3.    neuvottelujärjestelmän kehittäminen ja työllistämisen esteiden purkaminen.

Tässä kirjoituksessa käsitellään tarkemmin olennaisimpia uudistuksia ja käydään läpi, mitä kyseisillä uudistuksilla käytännössä tarkoitetaan ja milloin lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan.

1.    Työrauhan parantaminen työmarkkinoilla

Eduskunta hyväksyi useita muutoksia työrauhalainsäädäntöön 10.5.2024. Muutokset tulivat voimaan 18.5.2024. 

Muutosten tavoitteena ovat vakaammat ja häiriöttömämmät työmarkkinat. Työrauhaan liittyvät muutokset voidaan jakaa kolmeen kokonaisuuteen:

i.   Seuraamusjärjestelmän tehostaminen

ii.  Suhteettomien myötätuntotaisteluiden rajoittaminen

iii. Poliittisten työtaisteluiden keston rajaaminen ja ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen

i.  Seuraamusjärjestelmän tehostaminen

Työrauhan rikkomisesta seuraavia hyvityssakkoja korotettiin seuraavasti:

1.  Hyvityssakon yläraja on jatkossa 150.000 euroa ja alaraja 10.000 euroa nykyisen enimmäismäärän ollessa 37.400 euroa.

2.  Myös yksittäiselle työntekijälle voidaan määrätä 200 euron suuruinen hyvityssakko, mikäli hän jatkaa työnseisausta, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi, ja työntekijä on tietoinen tuomiosta. Työnantajan tulee ilmoittaa työntekijälle kirjallisesti siitä, että tuomioistuin on todennut työtaistelun lainvastaiseksi.

Hyvityssakkoseuraamus koskee myös lainvastaisia suhteettomia myötätuntotyötaisteluita ja enimmäiskeston ylittäviä poliittisia työtaisteluita.

ii. Suhteettomien myötätuntotyötaisteluiden rajoittaminen

Jatkossa työehtosopimuksen voimassa ollessa tulee pidättäytyä suhteettomilta myötätuntotyötaisteluilta. Sääntely koskee tilanteita, joissa työrauhavelvollisuus on voimassa. Mikäli työehtosopimus ei ole voimassa, ovat rajoitteet lievempiä.

iii.  Poliittisten työtaisteluiden keston rajaaminen ja ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen

Poliittisten lakkojen kesto on jatkossa enintään 24 tuntia, ja muiden poliittisten työtaistelutoimien, esim. ylityökieltojen, kesto on rajattu enintään kahteen viikkoon. Aiemmin saman tavoitteen saavuttamiseksi järjestettyä poliittista työtaistelua ei saa myöskään toistaa vuoden sisällä ensimmäisen työtaistelun alkamisesta.

Lisäksi työnseisauksena järjestettävästä myötätuntotyötaistelusta ja poliittisesta työtaistelusta on ilmoitettava viimeistään seitsemän päivää ennen sen aloittamista. Myötätuntotyötaistelun osalta ilmoitus on annettava työtaistelun kohteena olevalle työnantajalle ja työehtosopimuksen osapuolelle. Poliittisen työtaistelun osalta ilmoitus on työrauhan vallitessa annettava työehtosopimuksen osapuolelle. Lisäksi poliittisista ja myötätuntotaisteluista tulee tehdä ilmoitus valtakunnansovittelijan toimistoon.

2.    Paikallisen sopimisen lisääminen

Paikallista sopimista koskevien säännösten uudistuksen tavoitteena on tehdä paikallisesta sopimisesta mahdollista yhdenvertaisesti kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustus yrityksessä on.

Hallitus esittää seuraavia muutoksia paikalliseen sopimiseen:

-    Jatkossa myös yrityskohtaisella työehtosopimuksella voisi sopia työlainsäädännöstä poikkeavasti, kun aikaisemmin poikkeaminen on ollut mahdollista vain valtakunnallisella työehtosopimuksella;

-    Työntekijäpuolta edustavana sopijapuolena voisi jatkossa olla myös valtakunnallisen työntekijäyhdistyksen jäsenyhdistys;

-    Työlainsäädännöstä poistetaan järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot; ja

-    Paikallinen sopiminen mahdollistetaan yritystasolla niin, että sopijana voi olla luottamusmies, luottamusvaltuutettu, muu henkilöstön valitsema edustaja tai koko henkilöstö.

Paikallista sopimista koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuussa 2024. Asiaa valmistelevan työryhmän mietinnön mukaan tavoitteena on muutosten pääasiallinen voimaantulo 1.1.2025.

3.    Neuvottelujärjestelmän kehittäminen ja työllistäminen

Neuvottelujärjestelmän kehittäminen

Lakia työriitojen sovittelusta on tarkoituksena muuttaa siten, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voi ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella. Lisäksi hallitus selvittää muita keinoja, joilla ennaltaehkäistä työtaisteluja ja edistää vapaaehtoista sovittelua. Hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa syyskuussa 2024 ja lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.12.2024.

Työllistäminen

Hallitusohjelma sisältää seuraavat työlainsäädännön muutokset, joiden tavoitteena on työllistämisen esteiden purkaminen ja erityisesti pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen:

-    Määräaikaiset työsopimukset: jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena myös ilman erityistä perustetta vuodeksi. Tavoitteena on kuitenkin varmistaa, ettei muutos lisää työsopimusten perusteetonta ketjuttamista.

-    Lomautuksista ilmoittaminen: lomautusilmoitusaika lyhennetään seitsemään päivään ja sitä voidaan noudattaa työehtosopimuksen määräyksistä riippumatta.

-    Sairausajan palkka: ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Omavastuupäivää ei sovellettaisi viiden vuorokauden tai sitä pidempiin sairauslomiin, eikä silloin, kun työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista.

-    Henkilöön liittyvä irtisanomisperuste: työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy eli painavan syyn vaatimus poistettaisiin.

-    Yhteistoimintalaki: soveltamisalaa on tarkoitus muuttaa siten, että yhteistoimintalaki soveltuu jatkossa 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin. Yhteistoimintalain vaatimuksia muutosneuvottelujen vähimmäisajoista on tarkoitus lyhentää puolella.

-    Työntekijän takaisinottovelvollisuus: työntekijän takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 henkeä säännöllisesti työllistävissä yrityksissä ja yhteisöissä ja säädöstä voidaan noudattaa työehtosopimuksen määräyksestä riippumatta.

Hallituksen tavoitteena on tuoda uudistukset kehysriiheen vuoteen 2025 mennessä.